Bryggeri Helsinki

Bryggeri on panimoravintola Helsingin Sofiankadulla. Tarjolla omia oluita sekä ruokaa A la Carte -listalta keittiön aukioloaikoina, sekä pientä suolaista panimolistalta. 

Oluen valmistus - ohramaltaasta olutlasiin

Raaka-aineet 
Panimomestari valitsee huolella raaka-aineet, joista lähtee kehittelemään eri tyylisiä oluita. Kotimainen mallasohra, tarkoitukseen sopiva hiivakanta ja oluille luonnetta antavat humalat eri puolilta olutmaailmaa takaavat luonnollisen ja raikkaan lopputuloksen.

Valmistus
Oluen valmistus alkaa mäskäyskattilassa. Panimomestari annostelee sopivan mallassekoituksen, josta hän keittää vierteen. Keiton loppuvaiheessa hän viimeistelee työn humalankukilla. Jäähdytetty nuori olut pannaan käyntiin tarkkaan valikoidulla hiivalla, ja sen käytyä sopivasti alkaa kypsytys.

Kypsytys ja laadunvarmistus
Panimomestarin ammattitaito takaa sen, että tankeissa kypsyy tyylinmukaista, janon sammuttavaa ja elämyksiä tuottavaa olutta. Kypsytysolosuhteet ovat panimoravintolan kellarissa mitä mainioimmat. Lopullisesti panimomestari varmistaa laadun aistinvaraisesti: maistaminen on tärkein työvaihe.

Oikea tarjoilu
Täydellisesti kypsynyt olut on valmis nautittavaksi neljässä – kuudessa viikossa. Bryggeri Helsingin oluet tarjoillaan panimon omista laseista. Panimomestari on tehnyt lasivalinnat, jotka viimeistelevät nautinnon – ruoan kanssa tai ilman.

Historiaa

Etelärantaan, vain muutaman korttelin päähän Sofiankadusta, perustettiin Suomen ensimmäinen olutpanimo 259 vuotta sitten. Helsingissä on vuosien saatossa toiminut kolmisenkymmentä panimoa. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun helsinkiläisestä panimoperinteestä ammentava Bryggeri Helsinki avaa ovensa.

Olutta on Helsingissä pantu yhtä kauan kuin kaupungissa on ollut asukkaita, lähes 500 vuotta. Alkuaikoina olutta valmistettiin talojen ulkorakennusten panimotuvissa. Ensimmäisen panimon perustamisen aikoihin Helsinki oli pikkukaupunki, jossa oli parituhatta asukasta. Kaupungissa oli 39 olutporvaria, joilla oli oikeus valmistaa ja myydä olutta.

Kauppiassuvun vesa Johan Sederholm rakennutti yhdessä helsinkiläisten kauppaporvarien kanssa Stora Bryggeriet -panimon Etelärantaan vuonna 1756. Panimo tuli silloisen kaupungin reunalle, meren ääreen ja se tarvittiin ensisijaisesti täyttämään Suomenlinnan rakentajien kontrahti, sillä heidän palkkaehtoihinsa kuului päivittäinen olutannos. Kuljetukset Viaporiin hoituivat panimon omalta laiturilta.

Suomenlinnan sotilaiden ja rakentajien janoa sammuttamaan syntyi myöhemmin varsin isoksi kasvanut panimo, jonka perustajan Nikolai Sinebrychoffin perintö näkyy yhä suomalaisessa panimoteollisuudessa. Myös Stora Bryggeriet siirtyi Sinebrychoffille 1820-luvulla, jolloin valmistui Hietalahden panimo ja polttimo. Sinebrychoffilla oli vuosikymmenten ajan yksinoikeus valmistaa ja myydä olutta. Uusia panimoita syntyi elinkeinovapauden myötä 1860-luvulla, mutta Sinebrychoff hankki kilpailijat nopeasti omistukseensa.

Aikojen saatossa pääkaupungissa on ollut 27 panimoa, ja lisäksi 2000-luvulla on toiminut aktiivisesti viisi panimoa tai panimoravintolaa. Bryggeri Helsinki liittyy tällä hetkellä toimivien Stadin Panimon, Suomenlinnan Panimon, Ravintolakoulu Perhon panimon sekä Bruuverin ja Teerenpelin ravintolapanimoiden joukkoon.

Bryggeri Helsingin kaikki omat oluet tehdään paikan päällä Torikortteleiden kellarissa. Ne edustavat monipuolisesti eri oluttyylejä ja tarjoillaan tuoreena, jolloin maku on parhaimmillaan. Aidossa panimoravintolassa juomat on räätälöity sopimaan ruokaan.

Bryggeri Helsingillä on laaja omistuspohja. Oluentekoon Helsingin historiallisessa sydämessä on sijoittanut yli 900 piensijoittajaa. Kunnianhimoista projektia tekemään on koottu alan parhaat osaajat.