Pauligin huvila

Idyllinen huvila, jossa ovat toimineet monet yhdistykset huvilan omistaman kaupungin vuokralaisena. Huvilan rannan vanha nuottatupa toimii nyt Cafe Regattana, joka on kaikille avoin rantakahvila Sibeliuspuiston kainalossa rannassa.

Kaupunkilaiset nostivat osallistavan budjetoinnin 2020-2022 yhtenä ehdotuksena, että Pauligin huvilasta tehtäisiin kaikille avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Ehdotus kuitenkin tyrmättiin kaupungin toimesta, sillä huvilaa oli tarkoitus valmistella myyntiin viimeistään syksyllä 2021. Rakennuksen arvioitiin olevan myös mittavan, yli miljoonan euron perusparannuksen tarpeessa. 

Varhaisimmat rakennusvaiheet 1820-1886

Vuonna 1812 Helsingistä tultua pääkaupunki alettiin järjestää Töölön asutusta. Jälleenrakennuskomitean aloitteesta Töölöön muodostettiin 1820-luvulla aluksi kymmenkunta vuokratonttia. Töölön villa-asutus perustettiin hyötynäkökohtia ajatellen. Tonteilla asuttiin ja niitä viljeltiin. Myöhemmin itäosan villatontteja muutettiin taloustonteiksi, mutta länsiosa jäi varakkaamman väen asuinalueeksi. Helsingin kaupungin maistraatti päätti vuoden 1872 lopussa vuokrata Töölön vuokra-alueella Humallahden rannalla sijaitsevan huvilapalstan paakarimestari Gustav Ulrik Sandbergille ja hänen vaimolleen Ulrika Charlottalle. Herra Sandberg oli kaupungin mahtimiehiä. Hän omisti kantakaupungissa menestyvän leipomon ja useita kivitaloja.
Lounais-koillissuunnassa huvilapalsta no 56b ulottui Humallahden rannasta suunnilleen nykyisen Topeliuksenkadun tienoille. Paakarimestari käynnisti huvilan rakennustyöt vuonna 1873. Huvilan rakennusten piirustukset laati 1800-luvun tunnetuimpiin arkkitehteihimme kuulunut F.A. Sjöström. Päärakennuksen lisäksi alueelle rakennettiin pienempi asuinrakennus, ulkorakennus, keilarata, belvedere eli näköalapaviljonki sekä rantaan niemen nipukkaan nuottatupa ja lahden pohjukkaan uimahuone pitkine laitureineen. Sjöströmin laatimista huvilan päärakennuksen piirustuksista ovat säilyneet lounainen julkisivu, leikkaus ja ensimmäisen ja toisen kerroksen pohjat.

Huvilan pohjakaava on epäsymmetrinen. Ulkoarkkitehtuurin epäsymmetrisyys oli alkujaan huomattavasti korostetumpi kuin sen nykyasussa. Huvilan länsinurkkaan oli mm. sijoitettu torni näköalatasoineen ja sateenvarjokattoineen. Huvilan ulkovuorauksessa vaihtelivat pysty- ja vaakalaudoitus kuten nykyisinkin, mutta hieman toisin detaljoituna. Ikkunoiden yläruutujen puitteet olivat vinoneliöt kuten nykyisinkin.

Pauligin huvila 1886-1932

Vuonna 1886 paakarimestari Sandberg perheineen luopui vuokraoikeudestaan Humlevikin huvilapalstaan ja myi rakennukset konsuli Gustav Pauligille ja hänen puolisolleen Berthalle, joiden hallinnassa Villa Humlevik tuli olemaan 46 vuotta. Lyypekkiläistä syntyperää oleva Gustav Paulig muutti 20-vuotiaana Suomeen ja perusti oman siirtomaatavaraliikkeen 1876. 
Pauligit muuttivat huvilaan vuonna 1887. Huvilaan muuttivat Pauligien seitsemästä lapsesta tuolloin syntyneet kaksi lasta, kaksi palvelijatarta, kuski ja puutarhuri perheineen.
Vuonna 1890 Pauligit uudistivat päärakennusta kasvavan perheen tarpeita vastaavaksi. Muutospiirustukset laati arkkitehti Waldemar Aspelin. Talon alle rakennettiin tilava kellari. Luoteissivun huoneita laajennettiin. Alakertaan rakennettiin kylpyhuone ja sisäkäymälä. Pääsisäänkäynti muutettiin umpikuistiseksi, jonka päälle rakennettiin parveke. Remontin jälkeen huvilan huoneluku kasvoi yhdellä.
Pauligit harrastivat puutarhanhoitoa, joten heidän aikanaan Villa Humlevikin puisto ja leikkimökki kukoistivat. Villa Humlevikin puisto muodostaa osaltaan nykyisten Sibeliuksen ja Topeliuksen puistojen vanhimman kerrostuman.

Vuonna 1907 Gustav Paulig kuoli vain 56 vuoden ikäisenä. Bertha Paulig asui perheineen edelleen huvilassa. Vuonna 1920 hän anoi kaupungilta huvilapalstan lunastusoikeutta tai jatkoa palstan vuokrasopimukseen. Kaupunginvaltuusto ei suostunut palstan lunastukseen, mutta vuokrasopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella vuoden 1932 loppuun.

Vuonna 1922 Pauligien esikoinen Eduard Paulig muutti perheineen huvilaan ja pani alulle päärakennuksen muutos- ja laajennustyön. Huvilan nykyinen asu on peräisin tästä rakennusvaiheesta. Muutospiirustukset laati rakennusmestari Walter Fyrqvist. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin kolme ja toiseen kerrokseen viisi huonetta lisää. Alakerran salin lasiverannan päälle rakennettiin pienempi viisikulmainen lasiveranta. Torni purettiin. Luultavasti tässä yhteydessä huvilaan asennettiin vesi- ja lämpöjohdot. Myöhemmin huvilan kellarikerrokseen rakennettiin vielä autotalli.

Bertha Paulig kuoli 1923. Villa Humlelvik oli vielä kymmenen vuotta vuoteen 1932 saakka Pauligien hallinnassa. Kaupunki oli sitoutunut vuokrasopimuksen päättyessä lunastamaan huvilapalstan rakennukset arvion mukaan, kuitenkin enintään 475 000 markan kauppahinnalla. Kaupunki lunasti rakennukset sovitulla hinnalla, ja Eduard Paulig tyhjensi ne syyskuussa 1932. Hän muutti perheineen Munkkiniemeen.

Huvila kaupungin omistuksessa 1932 -

Taka-Töölön kaupunginosan asemakaavan toteutus eteni siten, että jo vuonna 1917 mm. huvila Humlevikin alue oli varattu virkistyskäyttöön. Mechelininkadun jatkamisesta Humallahden puiston, nykyisen Sibeliuksen puiston, halki päätettiin kaupunginvaltuustossa 1929. Niin päättyi rauhallisen perhehuvilan aika omine rantoineen ja puistoineen Helsingin Töölössä. Kaupunki lunastettuaan rakennukset itselleen korjasi ja sisusti tontilla sijainneet kaksi asuinrakennusta Kivelän sairaalan henkilökunnan asuntotarkoituksiin.

Kaupunki on omistusaikanaan purkanut kaikki Villa Hummelvikin jäljelle jääneet sivu- ja ulkorakennukset. Vain jykevä kivikellari muistuttaa suuresta taloudesta. On mahdollista, että Merikannontien länsipuolella niemen nipukassa sijaitseva pieni kesäkahvila Regatta on Villa Hummelvikin entinen nuottatupa. Rakennusta ei ole kuitenkaan tutkittu. Huvila siirtyi Kivelän sairaalan käytöstä nuorison kerhohuoneistoksi vuonna 1964.

1990-luvulla talon toiminta keskittyi luonto-ja ympäristöasioihin. Huvilasta alettiin käyttää nimeä Nuorten Luontotalo.
Keväällä 2010 Nuorten Luontotalo muutti Vuosaareen Meriharjun kurssikeskukseen. Pauligin huvilan nimi otettiin uudelleen käyttöön. Huvila on toiminut myös Helsingin nuorisoasiainkeskuksen järjestötilana. Viimeksi huvila on toiminut järjestöjen käytössä.

Lähde: Hel.fi

Huvilasta päätöksiä kaupungin sivuilla